lauantai 4. kesäkuuta 2016

Miksi ruuasta ei voida keskustella riitelemättä?

Olen tänä keväänä seurannut mielenkiinnolla Arman Alizadin uusinta dokkarisarjaa, "Arman Pohjantähden alla". Katsoin aikoinaan myös Viimeinen ristiretki -sarjaa, tykkään hirveästi Armanin tavasta tehdä dokkareita - ketään ei tuomita muttei myöskään nosteta jalustalle, katsojaa ei ohjata ajattelemaan tietyllä tavalla vaan annetaan näkökantoja, "vaihtoehtoja" niinsanotusti. Katsojan annetaan itse päättää mitä mieltä tämä on. Arvostan suuresti.

Pohjantähden alla -sarjan viimeisin jakso, Ravinto, herätti ilmeisesti (facebook-feediini ilmestyneiden linkkien perusteella) aika paljon kohua. Tavallaan ymmärrän miksi, kun nyky-yhteiskunnassa ruokavaliosta on tullut ihmisille todella tärkeä asia. Lievästi sanottuna. Mielensäpahoittajia on kaikkialla.

Toisaalta, tavallaan en ymmärrä miksi jakso herätti kohua. Kyllä, siinä oli mielipiteitä jotka kyseenalaistivat viralliset ravintosuositukset. Siinä oli ihmisiä jotka tuntevat saaneensa terveytensä paremmin hallintaan ja voivansa yleisesti paremmin, kun ovat ryhtyneet ruokavaliolle x, joka eroaa siitä miten ns. pitäisi syödä. Mutta siinä oli myös ihmisiä, joiden mukaan ravintosuositukset on laadittu fiksusti, jotka syövät itse niiden mukaisesti, ja voivat omien sanojensa mukaan hyvin.

Itse sain tuosta jaksosta irti seuraavat asiat, jotka olin kylläkin jo aiemminkin tajunnut: kaikki ruoka ei sovi kaikille, yleisesti suositeltu ruokavalio ei välttämättä ole juuri sinulle se paras mahdollinen, jokaisen kroppa on erilainen, kukaan muu ei pysty sanomaan sulle mitä sun kuuluu syödä vaan parhaiten sen saat tietoosi, kun itse selvität. Niin kuin Arman itsekin jaksossa tiivisti, "tarkastelee omaa ruokavaliota, omaa arkee, omaa elämää, ja kattoo onks muitaki vaihtoehtoja ". Ei se ole sen kummempaa.

Olen sitä mieltä (näin journalismiakin opiskelleena köhköh), että kaikki mistä tahansa mediasta saatava tieto on syytä kyseenalaistaa. Ei siksi että uskoisin median suoranaisesti valehtelevan, vaan siksi koska jokaisella kolikolla on myös se kääntöpuoli. Mediassa esitetään asiat vain yhdeltä kantilta, joka ei välttämättä ole tosi kaikille, kaikkien kohdalla tai kaikkien mielestä. En tässä nyt puhu salaliittoteorioiden puolesta, vaan sen kuinka on hyvä harjoittaa tervettä kyseenalaistamista kaikkea saatavilla olevaa tietoa kohtaan. Ja mielipiteitä kohtaan myös, tietysti. Älä tuosta vaan hyväksy jonkun muun mielipidettä jostain asiasta, vaan pohdi asiaa, mieti eri näkökulmia, etsi tietoa, juttele ihmisten kanssa aiheesta, ja sitten muodosta oma mielide. (Ja jos niissä keskusteluissa joku vaatii sua kertomaan oman mielipiteesi, josta et ole vielä satavarma, kannattaa muistaa että "valitettavasti mä en vielä tiedä tästä aiheesta tarpeeksi pystyäkseni muodostamaan siitä mielipidettä, mutta just siks tästä haluankin puhua" on ihan riittävä vastaus.)

Kaikki ylläoleva pätee myös ruokaan, ja siihen miten siitä mediassa puhutaan. Maito tappaa ja makkara aiheuttaa syöpää, otsikoivat lehdet ja verkkojulkaisut. Ihmiset järkyttyvät, lopettavat maidonjuonnin ja rynnivät laitumille polttamaan lehmiä. Ja kun Arman Alizad tekee dokkarin ruokavalioista, ja siinä dokkarissa pari ihmistä sanoo ettei virallinen ravintosuositus välttämättä ole se paras, professorit loukkaantuvat ja laativat pitkiä puheenvuoroja siitä, miten "tuollaiset puheet ovat täyttä soopaa". Mutta mitä jos se virallinen ravintosuositus nyt vaan ei ole paras mahdollinen niille henkilöille, jotka nuo lauseet sanoivat? Miksi pitää suuttua ihmiselle, joka on löytänyt itselleen täydellisen ruokavalion? Miksei puheenvuoroa saisi antaa henkilölle, joka kannustaa ihmisiä ajattelemaan itse - voinko hyvin, jos en niin miksi en, mitä muutoksia voisin tehdä jotta voisin hyvin? Nämähän ovat ihan fiksuja kysymyksiä.

Mulle on aivan se ja sama mitä itse kukin lautaselleen lappaa. Mielestäni tämän pitäisi olla jokaisen mielipide aiheesta, mutta ei. Jostain syystä ruuasta puhuttaessa aikuisilta ihmisiltä tuntuu (etenkin internetissä) häviävän kyky keskustella järkevästi.. muutenkin ajattelen aika monesta asiasta "kunhan et satuta itseäsi etkä muita, niin mulle on ihan sama mitä teet", jotenkin sitä kuvittelisi muidenkin ihmisten ajattelevan näin. Toiveajattelua ilmeisesti.

Kirjoitan tästä nyt tänne blogiin, koska aihehan liippaa läheltä blogin aihetta: ruuansulatuskanaviin iskevissä sairauksissa kun jonkin verran vaikuttaa se, mitä syöt. Ja voi herrajumala miten monta kertaa mäkin olen joutunut vastaamaan kysymykseen "miten sä voit syödä tota?". Voin, koska se sopii kropalleni. En mä osaa erotella miksi se sopii kropalleni, eikä mua oikeastaan edes kiinnosta. Hyvänä esimerkkinä, teen usein ruokaa jossa on papuja, eikä mahani ole siitä moksiskaan, mutta isosiskoni taas ei voi sietää papuja yhtään. En mä tiedä miksi tämä näin menee, mutta niin se vaan on, mussutan papuja iloisena koska ne ovat hyvä proteiininlähde ja that's it. En jaksaisi selitellä ruokavalintojani joka ikinen kerta kun syön, voisitteko siis pliis jo lopettaa.

Tässä samalla syy sille, miksi en ole kahteen vuoteen kirjoittanut blogissa omasta ruokavaliostani, en halua joutua selittelemään valintojani. Olen tyytyväinen ruokavaliooni ja voin hyvin. Lisäksi mun kaikki mahdolliset veriarvot ovat liki täydelliset, näytän pitkää nenää sille lääkärille joka kehtasi laittaa mut testeihin koska "sähän oot kasvissyöjä, vois kattoa noi sun veriarvos, sullahan voi olla vaikkapa raudanpuutos..". Ei ole. Ähäkutti.

Toivoisin vain että ruuasta puhuttaessa ei aina tarvitsisi kolmannen maailmansodan alkaa. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Peace and love.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Näkisin että suurinosa mielenpahoittajista paihoitti mielensä ennemminknin Armanin tekemästä argumentointivirheestä. (Samaa tekee myös eri mediat.)

http://www.xn--tervettskeptisyytt-rtbl.net/arman-tasapainoharhan-alla/

Mielipidettä ei saa esittää faktana sillä perusteella, että on itse kokenut mielipiteen oikeaksi. Tomi Kokko ja Antti Heikkilä ovat yrittäjiä ja myyvät omia ravinto-ohjelmiaa. Näin ollen heidän antamat ravintoneuvot ovat moraalisesti erittäin epäilyttävää.

Petra kirjoitti...

Kokon ja Heikkilän ravinto-ohjelmista en tiennyt, kiitos huomautuksesta. Ja niinkuin tässä kirjoituksessa sanoinkin, "-- on hyvä harjoittaa tervettä kyseenalaistamista -- mielipiteitä kohtaan myös, tietysti". En itse ottanut kenenkään puheenvuoroa tuossa ohjelmassa 100% totuutena, mutta hienoa että tästä on siis huomautettu, ettei kukaan muukaan ota.

Hyvä tuo linkkaamasi artikkeli muuten. :>

Pia - kirjoitti...

Amen. Varsinkin näin kasvisruokailun aloitettua kuulee paljon sitä, että "Miks sä noin teit, IBS:ssä liha ei kuitenkaan aiheuta oireita?!" Hmm, no ehkä ei, mutta mun olo ei ole kasvisruuan myötä huonontunut vaan jopa päinvastoin? Enkä ole tuputtamassa tätä kenellekään muulle IBS:stä kärsivälle (tosin, otan kyllä kantaa mm. FB:n IBS/FODMAP-ryhmissä, jos joku latelee näitä "lihasta saa kaikkia hyviä ravintoaineita ja lihansyönti on vain hyväksi" -faktoja, joita koulussa opetetaan).

Nimenomaan tärkeintä on se, että ihmiset on kriittisiä. Mun mielestä on varsin huijausta, että koulut saa rahaa maitoteollisuudelta (kröhöm, Valiolta, kröhöm) mainostamalla maitoa ja sen oheistuotteita koulussa ja näin luomalla illuusiota, että maito on terveellisen ruokavalion A ja O. Mutta en mä usko kaikkea ruokaan liittyvää kyseenalaistamatta. Juurikin nuo ohjelman Kokko ja Heikkilä herätti mussa paljon epäluuloja.

Ruoka on vähän niin kuin uskonnot: Yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ei ole. Toki on ruokaan liittyviä faktoja, mutta ei ketään niidenkään perusteella voi pakottaa mitään syömään tai olemaan syömättä.

Petra kirjoitti...

Just nää liha- ja maitotaloustuoteteollisuudet (mikä sana :D) kiinnostaa mua erityisesti, miten ne on onnistuneet markkinoimaan itsensä siten että nykylänsimaalainen olettaa automaattisesti terveellisen ruuan tarkoittavan sekaravintoa... tosin, vedän tähän kohtaan oman kommenttini tosta postauksesta, en tiedä näistä asioista vielä tarpeeksi pystyäkseni muodostamaan järkevän mielipiteen. :D Pitäisi vähän lukea tutkimuksia ensin.

Ainoa, mitä tällä hetkellä varmaksi tiedän, on että ihmisen on pakko syödä _jotain_ pysyäkseen hengissä. Mitä, siitä voidaan kiistellä. :D